...totuutta kylteissä..

...me käytiin dts:n alkupuolella Perheniemessä ollessa evankelioimassa Kouvolassa. Me oltiin innoissaan ja lähettiin perjantai iltana Kouvolan keskustaan viemään totuutta ja rakkautta. Siinä oli mulla opettelemista kun se oli mun eka kerta elämässäni kun evankelioin. Mut sieltä jäi yks haave kun mä oisin halunnu ison Jeesus kyltin kanssa kävellä pitkin katua ja julistaa rakkautta. Nyt täällä se haave sitten toteutui ja semmosella isol tavalla vielä. Me lähettiin osa ryhmää keskiviikko aamuna tohon liki keskustaa olevalle kadulle jossa on isot liikenne valot. Ja meillä oli paljon eri kylttejä mukana joissa kerrottiin Jumalasta ja rakkaudesta. Rosio ja Fran jako meijät vielä kahteen ja osa sai kyltit käteen ja osa traktaatit. Mä sain ekaks kyltin ja tuntu kuulkaa upeelta mennä seisoo autojen eteen kun ne oli valoihin pysähtyny. Meitä oli aina neljä tai viisi kyltein autojen edessä ja osa kiilaili pysähtyneiden autojen välis työtäen trakuja ikkunasta sisään muttei tietänkään väkisin. Sit vielä kun kun katu oli mäessä eli mä näin autot alaspäin ja pitkän jonon monella kaistalla. Se oli niinkun mielenosotus mutta ilman mitään uhoa tai oikeudenvoittoo. Ihan vaan pelkkää totuutta ja rakkautta. Siin oli hyvä seurata ihmisiä ja erilaisia reaktioita. Oli upeeta seurata kun huulet liikku kun väki tavaili kylttejä. Tää oli Isän suunnitelmaa sen tajusin, nää kylttien lauseet jää ihmisten mieleen ja samaan aikaan kun jakaa traktaatteja niin sillä on kaksinkertanen vaikutus. Siemen jäi moneen ihmiseen itämään. Siinä samal kadul oli mies joka jako katolisen kirkon pyhimys juttuja. Jonkimoisia lappuja annettiin ihmisille autoihin ja sit se äijä keräs ne taas takasin. Piti antaa rahaa jos halus jonkinmoista siunausta ja suojelua. Kun me tultiin niin se kaveri vähän suutahti kun me hänen alueel ängetään. Mut minkäs hän voi kun meillä on Pyhä henki matkassa mutta sovussahan me siinä toimittiin. Mut oli jännä seurata kahta tapaa viedä ihmisille hengellisyyttä. Toisessa oli armo ja rakkaus sitten toisessa epätoivo ja ahneus. Totuus ja valhe yhdessä samalla kadulla. Enkä mä tarkota nyt tätä miestä tuomita hänen kun täytyy saada elantonsa vaan mä tarkotan sitä että kaikin tavoin täytyy vallata viholliselta mestoja takasin. Vihollinen oli varmaan tosi raivoissaan kun me tultiin tälle miehellekin näyttää ettei rakkaudesta tarvii maksaa. Maailma on täynnä sitä vihollisen valhetta että Isän rakkaudesta kun maksaa niin saa siunausta enemmin. Varsinkin tääl etelä-amerikassa suuressa katolisuuden alueella tää valhe pätee. Ihmiset anto kehuja sille mitä me siin Jeesuksen apuna tehtiin ja lopulta Alejanrokin tälle lappukaverille evankelioi. Mä oon täs nyt viime päivinä tajunnut ettei oo mitään estettä millekään tavalle evankelioida. Vihollinen yrittää valhellaan varastaa muttei osaa mitään luoda. Tajusin et on tosi tärkeetä mennä rohkeesti uusiin mestoihin ja vaan viedä valoa pimeyteen. Pimeyden täytyy väistää aina valoa. Meillä oli kylteissä valo ja ihmiset näki ne. Me tehtiin tää sama homma vielä torstainakin ja tää viikko on ollut mulle ainakin semmosta päivitystä Jeeuksesta minussa et tuntuu virtaa koko ajan mut kuitenkin mä meen nyt nukkuu tos vieressä argentiinan porukka taas uusia kylttejä väsää, huomenna lähetään puistoon raamattu maratoniin, täst ja kaikesta muusta lisää..
-matkaaja jari-