..mä kirjotan nyt taas eilistä päivää ja sen tapahtumia. Ollaan kaikki tääl aika veto poikki on tänään ollu lasten leiri päivä ja menoo on riittänyt. Vielä kun leiri oli päivän kuumimpaan aikaan niin nyt on tosi väsynyt. Tää päivä on ollut loistava ja me alotettiin aamu seiskalta mahtavalla ylistyksellä ja rukouksella. Me ollaan tosiaan tänään kaikki annettu ittemme Jeesuksen käyttöön ja ihan totaalisesti, luotettu ja astuttu ulos mukavuusvyöhykkeeltä. Mutta mä kirjotan tästä päivästä huomenna kun jotenkin on helpompi saada tästä päivästä enemmän huomisen blogiin. Eilinen päivä me alotettiin rukouskävelyllä Icanossa, kierrettiin kylää rukoiltiin ja pyydettiin Herralta siunausta eri paikoille. Pyydettiin että Isä jatkaisi ja lisäisi siunaustaan kylälle jotta kylän kaikki ihmiset oppisivat tuntemaan Jeesuksen ja rakkauden. Ja niinkuin Beto tiimipalaverissamme sanoi niin rukous kylän puolesta ja julkisten rakennusten puolesta varsinkin on todella tärkeetä koska näin pienessä kylässä hengellinen ilmapiiri heijastuu paljon ihmisistä jotka johtaa kylää. Marika koki ison kohtaamisen paikallisen asukkaan kanssa joka oli avoin mut mä pyydän että Marika kertois tästä vähän enemmän. Nyt just äsken mä kävin tuolla tyttöjen huoneessa kun aloin miettii miten voimakkaasti me oikein koetaan Jeesuksen läsnäoloo. Pyysin heitä avaamaan vähän tuntojaan. Laura sanoi itessään tuntevansa heikkoutta ja orpoutta jo yhteisen kielen puuttumisen takia mutta Isä suhteen takia se on kuitenkin tosi hyvä koska Jumala on paljon lähempänä. Laura kokee kohtaavansa asioita mitä ei ikinä kuvitellut edes tekevänsä esimerkkinä saarna mikä on tosi iso ja haastava juttu. Siinä Laura astuu todella mukavuusalueensa ulkopuolelle ja on todellisesti vaan Jeesuksen varassa. Jumala antoi Lauralle ennenkuin hän tiesikään pitävänsä saarnaa tekstin valmiiksi. Isä antaa ja puhuu Lauralle paljon selkeemmiin sekä voimakkaammin mitä aikasemmin on kokenut. Esirukoukset mitä Laura on saanut tuo todella kiitollisen mielen hänelle. Ja hän sekä minä ja me kaikki pyydetään että jatkaisitte sitä rukoiluu meidän puolesta. Täs on ite tajunnu miten mahtavaa opetusta me saatiin perheniemessä ja miten mahtava staffi meillä oli ja on edelleen. Nyt täällä tosiaan niitä DTS asioita pistetään käytäntöön. Itelle tulee välillä tosi heikkoja hetkii muttei ne kestä kun hetken ja olen taas Jeesuksen oma kokonaan. Tää on jotenkin niin huikeeta mitä Jumala meille tekee ja miten Isä meitä muuttaa. Mä laitan muitten tuntoja myöhemmin kun en viitti väsyneitä naisraukkoja pakottaa kertomaan kun alkavat muuten vielä itkemään..tää oli taas niitä mun huonoja vitsejä..mut jatkan eilisestä vielä vähän. Mä ite koin läpimurron kun harjoteltiin minä draamaa espanjaksi, eihän siinä oo kun kaks sanaa mut ne on espanjaksi ja siin draamassa mä tosissaan meen täysin Jeesuksen varassa. Mä yritin käydä tytöiltä kysyy tästä tuntemuksia mutta ainakin Johanna jäi vielä miettimään meneekö tää mukavuusalueen ulkopuolelle ja siitä myöhemmin. Muille tytöille tää taitaa olla tuttuu hommaa nää draamat. Mut mä kyl saarnaisin tuhannelle ennemmin kun esittäisin kymmenelle tämmöstä. Mutta kun Jeesus on mukana niin mitäpä täs enempii murehtimaan. Illalla meille oli vielä tanssii ja oli vielä tosi huumorintajunen äijä meitä siellä opettamassa. Se oli tosin lastentunti mut se oli ainakin mulle tarpeeksi haastavaa. Ansku veti kyl semmoselle tyylillä et se opettajakin sitä näytti ihailevan. Illalla sain olla Tarjan,Beton ja Sannan kanssa rukoilemassa pienen pojan puolesta joka oli kaksi viikkoa ollut todella kovissa pää ja vatsakivuissa. Äiti oli häntä käyttänyt lääkärissä mutta nämä olivat neuvottomia. Poika itki ja ulisi oikein kivusta. Tarjan rukous on kyllä niin voimallinen ja niin Pyhää Henkeä täynnä et on ilo rukoilla hänen kanssaan. Tunsin taas todella voimakkaasti Jeesuksen läsnäolon ja halun parantaa poika. Pikku Paolo oli nukkunut viime yön tosi hyvin ja oli tänään täysin terveenä lasten juhlissa pelaamassa futista. Kiitos Jeesus, meidän Herramme rakastaa ja parantaa. Mun täytyy sanoo et tänään mä ihailen tätä meidän tiimii. Meillä on mahtavat Sanna ja Beto, Jeesuksen omat, pikku Hese joka on rakkautta pelkästään sekä kaikki muut. Heini, Ansku ja Johanna kyl veti mahtavasti lasten olympialaiset tänään mut siit enemmän huomenna. Eilis iltana oli vielä meidän rukoilijamme Marikan synttärit ja oiskohan se 27 v. mitä täytty en oo täst ihan varma. Juhlat oli mahtavat, mut jatkuu..
-matkaaja Jari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti